Kaurapuuron ajattelu voi pelastaa

Vuoden 2020 vapaaehtoiseksi valittu Paula-Sirkka Vähämäki ajattelee, että meille kaikille on annettu jokin lahja: ”Minä olen saanut rinnalla kulkemisen -lahjan.”

Joskus aamuviideltä, kun uni ei enää tule, Vähämäki käyttää omaa lahjaansa ja aloittaa päivystyksen MIELI ry:n Kriisipuhelimessa. Puhelin soi yöllä tauotta.

Miten tulit itse lähteneeksi mukaan vapaaehtoistyöhön?

Noin 22 vuotta sitten perheenjäseneni sai ulkopuolista apua omaan kriisitilanteeseensa. Silloin ymmärsin, miten vieras ihminen voi olla avuksi kriisissä eri tavalla kuin läheinen. Huomasin, että toisten auttaminen tuo elämääni merkityksellisyyttä.

Toisaalta olen myös saanut hyvän mallin omasta lapsuudenperheestäni, jossa arvostettiin yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Ajattelen, että yksin meistä ei pärjää kukaan.

Mikä vapaaehtoistyössä on parasta?

Se tunne, kun huomaa, että saa toisen rauhoittumaan. En neuvo enkä sano, että tee niin tai näin, mutta annan näkökulmia.

Ne ovat usein hyvin pieniä asioita: Voin kysyä aamusoittajalta esimerkiksi, mitä sinulta löytyisi kaapista aamupalaksi. Hän kertoo, että voisi keittää kaurapuuroa. Juttelemme hetken puurosta, jolloin saamme ajatukset edes pieneksi hetkeksi pois kriisistä. Joskus mietimme myös yhdessä, miten mieltä painavia asioita voisi keventää. Usein keskustellessa huomaa, kuinka tilanne raukeaa ja puhuminen helpottaa. Se tuntuu hyvältä.

Minulla on ollut matkan varrella myös todella hyviä työnohjaajia, joista olen kiitollinen.

Kenelle suosittelisit vapaaehtoistyötä ja miksi?

Jokaiselle löytyy varmasti sopivaa vapaaehtoistyötä. Kriisiauttaminen ei sovi kaikille, mutta kaikilla on taitoja ja osaamista, jota voi jakaa, olla avuksi ja hyödyksi. Yksinäisten vanhojen ihmisten kanssa voi käydä ulkoilemassa, kampaamassa hiuksia tai vaikka vaan juttelemassa.

Mitä haluaisit sanoa tueksi koronakriisin keskellä eläville arjen sankareille?

”Tästäkin selvitään. Isoistakin jutuista on aikaisemminkin selvitty. Jokaisen vastuulla on välittää ja huolehtia suosituksista, joita on annettu: pestään käsiä ja käytetään kasvomaskia.

Omasta hyvinvoinnistaan huolehtiminen on myös osa vastuun kantamista. Eihän autollakaan voi ajaa, jos tankki on tyhjä.

Itse olen hoitanut omaa mieltäni harrastamalla rakkaita asioita: ratsastusta ja kansantanssia. Valitettavasti ratsastuksen olen joutunut lopettamaan, mutta tanssi on nyt vaan tauolla. Lisäksi elämääni tuo iloa parisuhde, avanto ja lumihangessa kieriskely.

Myös lastenlasten pienetkin yhteydenotot ilahduttavat. Kerran sain kortin, johon oli piirretty käsi. Lapsi halusi näyttää, minkä kokoinen käsi hänellä silloin oli.

Ajatus on tärkein: ”Hei, mä olen ajatellut mummu sua vähän.”

Paula-Sirkka Vähämäki tekee vapaaehtoistyötä Kriisipuhelimen lisäksi Debriefing-päivystäjänä, saattohoitotyössä ja näkövammaisille äänilehden lukijana.

Kansalaisareena palkitsi hänet Vuoden vapaaehtoistyöntekijänä vuonna 2020.

***

Vapaaehtoisten työtä tarvitaan. Kriisipuhelimessa on tänä vuonna vastattu jo 51 000 soittoon.

Kiitos Paula-Sirkalle ja kaikille, noin 800:lle kriisipuhelimen vapaaehtoiselle. Mukaan voi lähteä ottamalla yhteys lähimpään paikallisyhdistykseen ja hakemalla MIELI ry:n tukihenkilöiden peruskoulutukseen.

Koska Kriisipuhelin-päivystäjän tehtävä on hyvin haasteellista, jokainen kurssille valittu haastatellaan ensin ja koulutusryhmä kootaan niiden pohjalta. Kriisipuhelimen päivystyspisteitä on ympäri Suomea 27 kpl.

Lisätietoa: mieli.fi/kriisipuhelin ja mieli.fi/tulemukaan

#SuomiVälittää #FinlandBryrSig

Vapaaehtoistarinoita

Lasten hyvinvoinnin puolesta

Lasten hyvinvoinnin puolesta

Tässä on Merja. Merja haluaa edistää lasten hyvinvointia ja vaikuttaa maailmaan. Siksi hän on ollut UNICEF-vapaaehtoisena jo huikeat 34 vuotta....

Lue lisää
Käsitöitä muiden auttamiseksi

Käsitöitä muiden auttamiseksi

Tässä on Marketta. Marketta lähti mukaan Marttojen vapaaehtoistoimintaan jäädessään eläkkeelle, sillä hän on aina pitänyt käsitöistä ja Martoissa yhdistyy hänen...

Lue lisää