Nykytunteen museo-teksti soikiomuodon sisällä.

Nykytunteen museo on virtuaalinen museo ja elämyksellinen kertomus poikkeusajan tunteista.

Kun Suomi sulkeutui, mitä sinä tunsit? Tutustu poikkeusajan tunteisiin ja lisää joukkoon omasi. Omien tunteiden ymmärtäminen ja niihin palaaminen on tärkeää toipumisen kannalta. Nykytunteen museossa meillä on mahdollisuus palata ajassa taaksepäin ja peilata omia tunteitamme – mitä oikeastaan tunsimme, kun hamstrasimme vessapaperia, siirryimme etätyöhön ja -kouluun tai kun yhtäkkiä kumppani olikin jatkuvasti läsnä? Museon aikajana alkaa vuoden 2020 maaliskuusta, jolloin WHO julisti koronaepidemian pandemiaksi.

Tunteita on kerätty tutkimalla tilastoja, hakutrendejä, kansalaisten kulutuskäyttäytymistä, järjestöjen tutkimuksia, sosiaalisessa mediassa ja verkossa nousseita ilmiöitä, uutisia ja suomessa asuvien liikkumista sekä käyttäytymistä poikkeusajan käännekohdissa, kuten valmiuslain julistamisessa tai Uudenmaan sulkemisessa. Kerätyn tiedon tueksi eri alojen asiantuntijat ovat auttaneet ihmisten käytöksen tulkinnassa. 

Nykytunteen museo auttaa yksilöä ja yhteiskuntaa  

Nykytunteen museo auttaa meitä palautumisessa ja samalla tallentaa poikkeuksellisen ajan poikkeuksellisella tavalla.

Tunteiden ymmärtäminen ja tallentaminen tulee myös tulevaisuudessa auttamaan yhteiskuntaamme vastaavien tapahtumien ennakoinnissa. Itsereflektointi on tapa arvioida ja oppia tuntemaan itsensä. Silloin annamme aivoillemme mahdollisuuden pysähtyä kaaoksen keskellä, selvitellä sotkuiset ajatukset ja lajitella kokemaamme. Sen avulla voimme löytää merkityksiä toiminnallemme ja tulkita itseämme. Nykytunteenmuseo antaa itsereflektoinnille alustan ja työkalun.  

Tunteiden ymmärtäminen ja tallentaminen tulee myös tulevaisuudessa auttamaan
yhteiskuntaamme vastaavien tapahtumien ennakoinnissa. Itsereflektointi on tapa arvioida ja oppia tuntemaan itsensä. Silloin annamme aivoillemme mahdollisuuden pysähtyä kaaoksen keskellä, selvitellä sotkuiset ajatukset ja lajitella kokemaamme. Sen avulla voimme löytää merkityksiä toiminnallemme ja tulkita itseämme. Nykytunteenmuseo antaa itsereflektoinnille alustan ja työkalun.  

Museon valmistuminen on ollut tieteen ja taiteen yhteistyötä 

Nykytunteen museon tilaaja on Valtioneuvoston kanslian koordinoima Suomi toimii -kokonaisuus, luova toteuttaja hasan & partners ja tekninen toteuttaja Into-Digital Oy. Museon valmistuminen on kuitenkin ollut myös monitahoinen ja poikkitieteellinen 
yhteistyö. Mukana on ollut päätoimijoiden lisäksi niin ilmiöiden ja ihmisten tutkijoita,
taiteilijoita, järjestöjä kuin tietoalan asiantuntijayrityksiäkin. 

Museon valokuvat tulevat noin 30 ammattilais- ja harrastajakuvaajilta, jotka kuvasivat arkea pandemia-ajan Suomessa osana Poikkeustila2020-projektia. Taiteiden kesä-hankkeen kautta museo-projektiin liittyi myös kuusi vastavalmistunutta taiteilijaa, Heta-Linnea Kovanen, Janne Saarinen, Jenni Turunlahti, Jonna Hyttinen, Terhi Adler ja Jirko Viljanen, jotka kukin tulkitsivat yhtä kuudesta perustunteesta omassa teoksessaan. 
Taideteokset näkyvät museon lanseerauksen yhteydessä ja niistä tehtyjä julisteita voi kukatahansa vapaasti ladata museon sivuilta. Kulttuurikentän ja museon tekijöiden välistä vuoropuhelua auttoi Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry. 

Museon valmistumisessa on konsultoitu myös useita eri alojen asiantuntijoita. Heidän
konsultointinsa on täydentänyt ja auttanut avaamaan tunteita tilastojen ja ilmiöiden takana. Tunteiden merkityksestä toipumisessa puhuu psykoterapeutti Maaret Kallio. Parisuhteiden tunnemaailmaa, rakkautta ja eroja, avaa psykoterapeutti, psykologi ja toiminnanjohtaja Suvi Laru. Suremisen vaikutuksista ja menetyksen pysyvyydestä puhuu surututkija Mari Pulkkinen. Unesta, unettomuudesta ja koronasomniasta tietoa tarjoaa unitutkija Markku Partinen. Helsingin yliopiston tutkija Niko Pyrhönen avaa mekanismeja ja tunteita salaliittoihin uskomisen takana ja opiskelija, TYY:n edustajiston jäsen ja ainejärjestö Affekti ry:n puheenjohtaja Dan Santamäki antoi kasvot opiskelijoiden tunteille poikkeusaikana. Lasten voinnista poikkeusaikana puolestaan puhuu Riikka Nurmi, asiantuntija mielenterveyden edistämisessä varhaiskasvatuksessa. Väkivaltatyön asiantuntija Ensi- ja turvakotien liitosta, Tuulia Kovanen, kertoo haasteista, joita kodit ja perheet kokivat poikkeusaikana.

Tiedon etsimisessä, tulkinnassa tai muulla tavoin museon rakentamisessa ovat auttaneet myös Aitomation, Google Finland Oy, Meltwater ja Tilastokeskus. Museon äänimaailman on säveltänyt ja tuottanut Marko Mäkelä. Tarinat ääniksi ja radioon on äänituottanut ElCamino Helsinki Oy.

Kiitos myös lukuisille suomalaisille järjestöille ja tutkijoille, kuten Parisuhdekeskus Katajalle, Mieli ry:lle, Ensi- ja turvakotien liitto YTT:lle, Museoliitolle ja useille muille, jotka ovat tarjonneet tukea, neuvoa ja tietoa, jolla nykytunteen museosta tuli totta.